Varjovalmennus.fi

Terve!

Aloin tässä viime hetkillä miettimään, että nyt kun taloustieteessä sekä tilastotieteessä on yhteinen pääsykoe, kuinkakohan paljon tulisi opetella yksistään tilastotieteen asioita? Teillä on hyvin katettu joitakin tilastotieteen asioita kurssimateriaalissa (todennäköisyys, otannan mittaaminen jne. [tosin aika lyhyesti]), mutta kun nyt käy läpi vanhoja tilastotieteen pääsykokeita, mukana on ollut vahvasti myös satunnaismuuttujat, nollahypoteesit ja keskihajonnat. Tuntuisi tosin oudolta, että näitä asioita kysyttäisiin, sillä pääsykoemateriaalissa nämä eivät tule mitenkään esille (poislukien todennäköisyydet ja odotusarvot), mutta toisaalta jos halutaan kuitenkin samalla kokeella mittauttaa tilastotieteen osaajia, voisi näistä ainakin jotain tulla (ehkä sitten aineisto-osuudessa). Lisäksi vähän ahdistaa pääsykoemateriaalissa lausunto "Valintakokeen tehtävissä edellytetään pääosin lukion matematiikan pitkän oppimäärän (vähintään 10 kurssia) tietoja.", joka tavallaan antaisi heille oikeuden kysellä näitä muitakin asioita (derivointien ja muiden lisäksi).

Nyt ihan vain tälläinen yleinen kysymys (jos vielä kerkiätte vastata), kannattaisiko tässä vielä opetella normaalijakaumat, keskihajonnat jne. ? Onko teillä mitään fiilistä, millä todennäköisyydellä näitä asioita voisi tulla kysyttäväksi? Toisaalta asiaa on jo muutenkin niin paljon opeteltavana, että tuntuu pää vain menevän sekaisin, jos vielä yrittää jotain uutta ahdata sinne.

Moi,

Itse en lähtisi opettelemaan parametristen jakaumien tiheysfunktioita, momentteja tms. Jos lukion pitkä matikka on hanskassa, sen pitäisi riittää.

Oma näkemykseni siitä, mitä kokeessa voisi pahimmillaan olla, ilmenee parhaiten nettisivuillamme olevasta matematiikan tehtävämonisteesta, jonka 5. luvussa on tilastotieteen juttuja. Tämä on tietysti vain minun arvaukseni.

Joka tapauksessa tässä vaiheessa - kaksi päivää ennen koetta - vahva suositukseni on se, että kannattaa keskittyä vain kertaamaan pintatasolla asioita, jotka on jo opittu, jotta kaikki keskeisimmät asiat ovat koetilanteessa aktiivisessa muistissa ja löytyvät sieltä kuin apteekin hyllyltä. Koetilanteessahan on tärkeää, ei ainoastaan osata asiat, vaan myös oivaltaa, mihin mikäkin kysymys liittyy. Siihen kannattaa nyt tässä vaiheessa panostaa. Hyvä kertaustapa on esim. käydä Pohjolan kirjan lopussa olevat tehtävät vielä kertaalleen läpi.

t. Joose

Nyt pääsykoe takana, ja yllättäen (ja peläten) siinä oli yllättävän paljon tilastotiedettä mukana. Oli satunnaismuuttujaa ja tilastoja... Kysymyksiä oli yhteensä 8, joista 6 piti vastata. Hyvin matemaattispohjanen verrattuna edellisiin kokeisiin.

Ihan hyviä kysymyksiä sinäänsä kokeessa oli, mutta harmittaa se, ettei koe omasta mielestäni vastannut pääsykoemateriaalia kovinkaan hyvin. Taloustiede jäi pahasti tilastotieteen alle, vaikka pääsykoemateriaalina oli tosiaan kaksi taloustieteen kirjaa. Kysyttiin mm. pallon nostamista laatikosta, sen todennäköisyyksiä ja arpalippujen voittomahdollisuuksia. Nämä kysymykset olisi edes voinut naamioita liittymään taloustieteen asioihin jotenkin, eikä aloittaa sanoin "Ville ostaa arpalipun..."

No katsotaan mitä sieltä tulee. Aika moni ihmetteli, miksi tilastotiede ja taloustiede oli yhdistetty samaksi pääsykokeeksi; oma fiilis oli, että ne jotka panostivat tilastotieteeseen (ja hakivat ensisijaisesti sinne) pärjäsivät tentissä paremmin, koska tosiaan suurempi osa tehtävistä painoittui puhtaaseen matematiikkaan, todennäköisyyksiin ja tilastotieteeseen.

Toivotaan parasta!

Ja iso KIITOS varjovalmennuksen väelle, kun olitte jaksaneet tehdä mainiot materiaalit kaikkien luettaviksi! Hienoa työtä!

Samanlaiset fiilikset.

Kirjallisuusosuudessa oli neljä tehtävää, joista piti tehdä kolme.

Minusta tuntui, että ainoastaan ensimmäinen tehtävä varsinaisesti käsitteli pääsykoekirjojen sisältöä. Kysyttiin, miten valuuttakurssit määräytyvät, ja vastauksessa piti piirtää sekä kirjoittaa. Tämä tosiaan muistutti edellisten pääsykokeiden tehtäviä.

Toinen tehtävä oli hyvin yksinkertainen. Piti ratkaista markkinatasapainoja matemaattisesti sekä graafisesti, kun oli annettu hyvin yksinkertaisia kysyntä- ja tarjontayhtälöitä. Malliin D=11-2Q ja S=1+Q.

Kolmas tehtävä oli puhdasta todennäköisyyslaskentaa. Mustia ja valkoisia palloja ja arpalippuja,

Neljäs tehtävä oli puhdas polynomifunktiotehtävä.

Aineisto-osuudessa ensimmäinen tehtävä käsitteli BKT:n laskemista, toinen tehtävä käsitteli regressiosuoraa ja hajantokuviota (ja hyvin löyhästi taloudellista kasvua), kolmas tehtävä oli taas puhdasta todennäköisyyslaskentaa, ja neljäs tehtävä taas puhdas polynomifunktiotehtävä.


Ei siis kysytty markkinoiden epäonnistumisesta, työn määräytymisestä, firmojen voitonmaksimoinnista tai suhdannepolitiikasta tällä kertaa mitään.